KUNGFUTSELAISUUS Tekijät: Roosa Malinen ja Liisa Sivonen


Kiinalainen ajattelija Kungfutse perusti kungfutselaisuuden
elinaikanaan 551-479 eKr. Kiinassa.
Uskon kohteet
Kungfutselaisuudessa ei ole jumalakäsitystä, vaikka se onkin usein
länsimaissa luokiteltu uskonnoksi. Se perustettiin ihmisten kunnioittamista
ja huomioon ottamista opetettavaksi opiksi. Sen pyhät tekstit ovat Viisi
klassikkoa ja Keskustelut.
external image 300px-Liji_2.jpg
Etiikka – käskyt ja kiellot
Tämän opin viisi hyvettä ovat inhimillisyys, hyvät tavat, uskollisuus,
oikeudenmukaisuus ja viisaus. Ihanteena on jalo ihminen, joka toimii
oikeamielisesti, eikä tavoittele elämässään vain hyötyä ja jonka
toiminnassa näkyvät moraaliset hyveet. Elämän korkein päämäärä on
elää sovinnossa maailmankaikkeuden kanssa.

external image 200px-Confucious_temple_Nagasaki.jpg
external image 250px-Confucius_Statue_at_the_Confucius_Temple.jpg

Toiminta


Kungfutselaisuudessa on tärkeintä suojella alempaa (alamainen, nuorempi)
ja kunnioittaa ylempää (keisari, vanhempi…). Uskonnon tavoitteena on
varjella ja säilyttää vanhoja tapoja ja perinteitä.


Uskonnon vaikutus ja näkyminen yksilössä ja yhteiskunnassa


Kungfutselaisuus oli Kiinan valtion virallinen oppi 1000-luvulta 1900-luvun alkuun.

Kungfutselaisuudessa on viisi tärkeää suhdetta. Niihin kaikkiin kuuluvat omat hyveensä:

  1. Hallitsijan hyväntahtoisuus ja alamaisten uskollisuus

  2. Isän hyvyys ja pojan vanhempainrakkaus

  3. Aviomiehen oikeamielisyys ja vaimon kuuliaisuus

  4. Vanhemman veljen jalous ja nuoremman veljen nöyryys

5. Vanhemman ystävän huolenpito ja nuoremman ystävän kunnioitus

Kungfutselaisuus näkyy kiinalaisessa kulttuurissa esimerkiksi vanhempien
kunnioittamisena. Kungfutsen tunnettu ohje olikin ”Älä tee toiselle sitä
mitä et toivoisi itsellesi tehtävän.”